Vaikeuksista voittoon -juttusarjamme käsittelee tyypillisiä urheilijan elämään liittyviä haasteita. Aiheita käydään läpi yhdessä urheilijoiden ja urheiluakatemian ammattilaisten kanssa. Sarjan ensimmäisessä osassa perehdytään kilpaurheilijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin yhdessä uimari Ellen Kaiturin ja urheilupsykologi Salla Sippolan kanssa.
Tasapainoa arkeen ammattilaisen kanssa
Opiskelevan urheilijan arki voi toisinaan olla melkoista tasapainottelua. Harjoitukset, lepo, vapaa-aika ja opiskelu täytyisi kaikki mahduttaa osaksi arkea. Aina se ei ole helppoa. Sen tietää myös uimari Ellen Kaituri.
-Onhan se välillä stressaavaa. Nyt itselläni on hieman vähemmän kursseja käynnissä, joten urheilun ja opiskelun yhdistäminen on helpompaa, Kaituri kertoo.
Neljävuotiaasta asti uintia harrastanut Kaituri opiskelee Katedralskolanin lukiossa. Avuksi psyykkiseen valmennukseen on löytynyt urheilupsykologi Salla Sippola. Kaksikon yhteistyö on ollut sujuvaa.
-Olen pystynyt puhumaan Sallalle vaikeistakin asioista. On auttanut puhua ammattilaiselle, kun arki on ollut stressaavaa.
Vaikka iso osa keskusteluista onkin urheilupainotteisia, ammattilaisen kanssa käydään myös muita elämän osa-alueita läpi. Jos urheilija on hyvin kuormittunut, voi se näkyä myös urheilusuorituksessa.
-Urheilijan arki on usein todella aikataulutettua. On treenejä, koulua, kisoja ja leirejä. Siksi on todella tärkeää, että joku välillä kysyy miten voit, kuinka nukut, syötkö riittävästi, miten lepäät ja niin edespäin. Usein jo tuntemuksia ääneen sanoittamalla omat ajatukset jäsentyvät ja kokonaiskuva tuntuu hallittavammalta ja ymmärrettävämmältä, Sippola kertoo.
Konkretiaa keskustelujen tueksi
Keskustelujen lisäksi vastaanotoilla tehdään erilaisia harjoituksia puhuttuihin aiheisiin liittyen.
-Esimerkiksi kilpailutilanteita varten olemme tehneet kartan, missä näkyy urheilijan vahvuuksia ja voimavaroja. Kartan avulla on helppo havaita ne tekijät, mitkä ovat urheilijan taustalla luomassa kokonaiskuvaa.
Kartan lisäksi vastaanotoilla on tehty muun muassa kilpailuanalyyseja, jossa tarkastellaan urheilijan rutiineja kisapäivinä. Se auttaa hahmottamaan kuinka valmistautuminen kisoihin on onnistunut. Kilpailuanalyyseja olisi hyvä tehdä niin hyvien kuin huonojen kisojen jälkeen.
-On hyvä muistaa, että jännitys kuuluu asiaan, vaikka se usein koetaan kielteisenä asiana. Monien urheilijoiden kanssa on tehty kilpailujen jälkeen harjoituksia, jossa ensin määritellään kilpailujännityksen tasoa asteikolla yhdestä kymmeneen ja sen jälkeen suorituksen onnistumista samalla asteikolla. Usein huomataankin, että menestystä on voinut tulla, vaikka urheilija olisi jännittänyt paljon, Sippola avaa.
Kaituri on uransa aikana oppinut suhtautumaan jännitykseen ja kilpailustressiin itselleen sopivalla tavalla.
-Nuorempana stressasin kisoja enemmän. Nykyään lähestymistapani on se, että nautin siitä mitä teen. Tykkään kilpailuista ja treeneistä.
Kilpaurheilu on raadollista ja urheilijat vertaavat itseään jatkuvasti muihin. Myös sen kanssa Kaituri on oppinut elämään.
-Kyllähän sitä välillä miettii, miten jotkut samanikäiset urheilijat ovat niin paljon edellä, mutta samalla pitää muistaa se oma matka ja kuinka pitkälle itse on päässyt. Täytyy yrittää olla vertaamatta itseään muihin, vaikka se onkin välillä vaikeaa, Kaituri pohtii.
Positiivista psykologiaa
Kaiturin ja Sippolan yhteistyö alkoi viime syksynä. Nuorelle urheilijalle urheilupsykologin ottaminen osaksi arkea on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sippolalla onkin selkeä näkemys aiheeseen liittyen.
-Ideaalissa tilanteessa apua ei tarvitsisi hakea uupumuksen ja mielenterveydellisten haasteiden keskelle, vaan urheilupsykologi olisi osa valmennusta. Lähtötilanne olisi niin sanottua positiivista psykologiaa. Tällöin ammattilainen olisi mukana ennaltaehkäisemässä ongelmia ja tukemassa urheilijaa kokonaisvaltaisesti. Urheilupsykologin pitäisi olla samalla tavalla osana urheilijan arkea kuin esimerkiksi fysioterapeutti. Tähän suuntaan on koko ajan enemmän menty. Ennen psyykkisestä valmennuksesta ajateltiin hieman eri tavalla, mutta asiat ovat menossa parempaan suuntaan.
Aina vastaanotot eivät tapahdu urheilupsykologin tiloissa, vaan ammattilainen voi olla mukana myös joukkueiden harjoituksissa.
-Olen ollut muun muassa jääkiekkojoukkueen ja muodostelmaluistelujoukkueen mukana jäällä luistimet jalassa. Silloin voidaan koko joukkueen kanssa pohtia esimerkiksi kilpailujännitykseen liittyviä tekijöitä ja joukkuehenkeen vaikuttavia asioita. On silti tärkeää kohdata urheilija myös yksilönä, vaikka puhuttaisiinkin joukkueurheilusta, Sippola päättää.