22-vuotias Saario muutti vuosi sitten Ruotsiin ammattilaiseksi, mutta harjoittelee tällä hetkellä poikkeusolojen vuoksi Turussa.
Ammattilaisena Ruotsissa salibandya pelaava 22-vuotias Jenna Saario palasi Turkuun harjoittelemaan, kun korona alkoi nostaa päätään. Urheiluakatemia pääsi jututtamaan Jennaa naisten maajoukkueen testeissä Kupittaan Urheiluhallilla.
– Ruotsi-vuoden jälkeen on hienoa olla täällä, vaikka kausi loppuikin koronan takia aivan kesken. Yksin treenaaminen on ollut onneksi mukavaa, vaikka täytyy myöntää, että kaipaan silti joukkueelta saatavaa tukea ja voimaa.
Saario lähti Ruotsiin KAIS Mora IK:n riveihin vuosi sitten huhtikuussa. Urallaan hän on lähtöisin FBC Loistosta ja edustanut sen jälkeen Turun Palloseuraa. Siirto Ruotsiin oli mieluinen, sillä Kerttulin urheilulukiosta lakki oli saatu päähän 2017 ja uralla oli sopiva hetki uusille haasteille.
Naisten ”Svenska Superligan” jatkuu syyskuussa ja Saarion onkin tarkoitus palata Moraan elokuussa. Sitä ennen treenaaminen jatkuu itsenäisesti Turussa. Ruotsiin palaamista Saario odottaa innolla, sillä kaikki on länsinaapurissa jo tuttua sekä ”valmista”.
– Tällä kertaa ei enää tarvitse järjestää asuntoa, tehdä muuttoa tai alkaa tutustua joukkueeseen, vaan pääsen suoraa tuttuun arkeen ja treenaamiseen!
Maajoukkueen kanssa Saariolla alkoi juuri ”uusi projekti”, kun katseet on käännetty vuoden 2021 MM-kilpailuihin. Kilpailut käydään Uppsalassa Ruotsissa toukokuussa ja tavoitteet on asetettu korkealle.
– Ennestään minulla on kolme MM-mitalia ripustettuna kaulaan; naisten pronssi vuodelta 2019, hopea vuodelta 2017 ja nuorten hopea vuodelta 2016. Maailmanmestaruus on ehdottomasti urallani vielä tavoitteena!
Salibandyn lisäksi Saario on kiinnostunut sosiaalitieteistä. Lukion jälkeen hän työskenteli koulunkäynnin avustajana erityiskoulussa 1,5 vuotta ja kiinnostus alaa kohtaan kasvoi entisestään.
– Uskon, että avoimen yliopiston opinnot sopivat hyvin urheilun vastapainoksi ja niitä pystyisi hyvin suorittamaan pelaamisen ohella Morasta käsin. Urheilua aion jatkaa vielä niin pitkään, kun se tuntuu mielekkäältä. Päivä päivältä pyrin kehittämään itseäni niin salibandyn pelaajana kuin myös urheilijana. Palo lajia kohtaan on edelleen suuri ja motivaatio korkealla!