Urheilijaesittelyssä Wilma Murto

Pitkän tähtäimen tavoite on mielessä niin kirkkaana, että olympialaisten siirtyminen ei haittaa

Seiväshyppääjä Wilma Murto palasi marraskuussa Turkuun Jarno Koivusen valmennukseen ja harjoittelu on sujunut siitä lähtien nousujohteisesti. Turussa asiat toimivat hienosti ja se on helppo nähdä nyt, kun kävi vuoden verran muualla, Murto kertoo. 

Koivunen aloitti Wilman valmentamisen vuonna 2014, kun Murto aloitti opinnot Kerttulin urheilulukiossa. Todellisuudessa Koivusen opit ovat alkaneet seiväskoulussa, missä 9-vuotias Murto aloitti aina kymmenen kerran jaksoissa. Matka Salosta Turkuun seiväskouluun tuntui nuoresta urheilijanalusta pitkältä, mutta kotoa tuli aina kannustusta, joka auttoi jaksamaan. ”Kisoissa oli jo lapsena aina kivaa, vaikka treenimatkat eivät maistuneetkaan”, Murto naurahtaa.

Tällä hetkellä 21-vuotias Murto kilpaili Rion olympialaisissa 18-vuotiaana vuonna 2016. ”Kun hyppäsin Rion olympiarajan karsinnoissa, taisin olla ainut yllättynyt. Valmentaja Jarno Koivunen oli osannut jo managerille kertoa, että vuodesta 2016 tulisi kova”, Murto kertaa. Ja niin vuodesta tulikin, sillä olympiarajan rikkomisen lisäksi Salon Vilpasta edustava Murto hyppäsi myös 19-vutiaiden maailmanennätyksen 471.

Tänä vuonna suora olympiaraja on 470. Tulos odottelee vielä itseään, mutta Murto on hypännyt kahdesti 460. Kilpailunäyttöjä voidaan antaa kesäkuun loppuun saakka, mutta myös rankingin perusteella olympialaisiin pääsee 32 urheilijaa. ”Tällä hetkellä olen sijalla 22., joten tilanne on sinänsä hyvä. Suora kilpailupaikka olisi tietysti helpotus, mutta nyt pysyy sopiva jännitys ja vire yllä”.

Eräänlaista jännitystä harjoitteluun tuo myös koronavirus, jonka vaikutuksilta kukaan ei tällä hetkellä voi välttyä. ”Tokion olympialaisia kohti treenataan, seurataan tilannetta ja muutetaan suunnitelmia tarpeen mukaan.”, Murto järkeilee. Myös kilpailujen siirtyminen ei ole ongelma Wilmalle, sillä hän on asettanut itselleen pitkän tähtäimen tavoitteet, joihin erityisesti epävarmoina aikoina urheilijan on hyvä nojata.

– Oma päivittäinen tekemiseni pysyy kisojen aikataulusta huolimatta samana. Tiedän, että haluan voittaa urallani olympiamitali ja mieluiten kultaisen. Sitä ei voida oikeastaan enää edes kutsua haaveeksi, vaan se on tavoite, jonka olen itselleni asettanut Pariisin olympialaisiin 2024. Sitä kohti treenataan kaikesta huolimatta!