Urheilijan polulla -juttusarjassamme pääset tutustumaan Turun seudun urheilu- ja liikuntapainotteisiin yläkouluihin. Tämän lukuvuoden ajan juttusarjan teemana on Urheilussa opittua. Yläkoululaiset saavat pohtia omia vahvuuksiaan niin urheilussa kuin koulumaailmassakin. Esittelyvuorossa on tällä kertaa Vasaramäen urheiluyläkoulu.
Kupittaan palloiluhallin aula täyttyy puheensorinasta, kun Vasaramäen yläkoulun oppilaat saapuvat liikuntatunnille, kellon lähestyessä kymmentä. Marraskuisesta maanantaiaamusta huolimatta tunnelma on hyväntuulinen ja oppilaat suuntaavat reippaasti kohti pukuhuoneita. Yhdellä ryhmällä on vuorossa joukkuepelejä ja toinen ryhmä suuntaa vuorostaan kuntosalille tekemään voimaharjoittelua.
Oma laji määritti yläkoulun
Yksi kuntosalin puolella harjoittelevista Vasaramäen oppilaista on yhdeksäsluokkalainen Halti Huhtinen. 14-vuotias Huhtinen harrastaa jalkapalloa päälajinaan, minkä ohella myös futsalia kahdesti viikossa. Jalkapallon pariin Huhtinen päätyi jo alle kouluikäisenä. Hänellä oli ystäviensä kanssa päiväkodissa tapana pelata jalkapalloa ulkona, aina kun mahdollista. Lopulta hän päätyi kokeilemaan lajia samaan joukkueeseen, missä päiväkotikaverit jo olivat. Ja niin laji vei mennessään välittömästi.
Huhtinen haki Vasaramäen yläkouluun aikanaan ennen kaikkea siitä syystä, että hän tahtoi jatkaa urheilua ja optimoida lajissaan kehittymistä. Tästä johtuen hän päättikin hakea Vasaramäen koulun jalkapallolinjalle. Vasaramäen yläkoulun urheiluluokille hakevilla on hakuvaihtoehtoinaan jalkapallo-, salibandy-, tanssi- ja voimistelu- sekä yleisvalmennuslinja. Urheiluakatemia hyödyntää yhdessä Turun seudun urheilu- ja liikuntapainotteisten yläkoulujen kanssa valintaprosessissa Suomen Olympiakomitean suosittelemaa valtakunnallista soveltuvuuskoetta, minkä avulla mitataan urheilu- ja liikuntaluokille hakevien urheilijoiden yleisiä liikuntataitoja sekä fyysisiä ominaisuuksia. Huhtinen valmistautui valintakokeeseen huolellisesti ja harjoitteli testattavia osuuksia päämäärätietoisesti.
Huhtinen on kokenut urheilulinjan olleen loistava valinta omalla kohdallaan, sillä se on helpottanut urheilijan arkea merkittävästi. Koulun organisoimat aamuharjoitukset ovat tehostaneet harjoittelua ja kehittymistä. Huhtisen mielestä koulun tarjoamissa harjoituksissa sekä liikuntatunneilla tehdään ylipäätään hyvin monipuolisia harjoitteita, jotka tukevat kokonaisvaltaisesti urheilijan omassa lajissaan kehittymistä, mutta myös yleisten liikunnallisten taitojen karttumista.
Jalkapallo on monipuolisuudellaan antanut Huhtiselle erilaisia yleishyödyllisiä taitoja. Hän pitää arvossa ennen kaikkea liikunnallisen elämäntavan muodostumista. Treenaamaan on aina kiva mennä ja joukkuelajin harrastamisen myötä karttunut toinen merkittävä oppi onkin ryhmässä toimimisen ja kommunikoinnin taito.
Urheilussa opittu näkyy myös kouluarjessa
Urheilijan vahvuuksiaan pohtiessa Huhtinen tunnistaa olevansa päämäärätietoinen. Hän haluaa suoriutua niin otteluista kuin harjoituksistakin menestyksellä ja tekee kaiken urheiluun liittyvän aina parhaansa mukaan. Joukkuelajin urheilijana hän pyrkii olemaan tukena joukkuetovereilleen, mikäli siihen on tarvetta.
Koulumaailmassa Huhtinen tunnistaa oppivansa parhaiten tarkkailemalla ja esimerkin kautta. Kirjasta pänttääminen ei tunnu aina kovin houkuttelevalta, sen sijaan katselemalla ja kuuntelemalla asiat jäävät paremmin mieleen. Urheilun puolella tällainen tapa oppia ja kehittyä on arkipäivää. Harjoituksissa saatetaan esimerkiksi hioa uutta harhautusta urheilijoiden suoritusten videoinnin avulla. Urheilu onkin kehittänyt useita taitoja, joita Huhtinen pystyy hyödyntämään myös kouluarjessa. Kilpaurheilijan tahtotila voittaa ja harjoitella sinnikkäästi kääntyy koulun penkillä huolelliseen kokeeseen valmistautumiseen ja suoritukseen koetilanteessa. Joukkueurheilijan yhteen hiileen puhaltamisen taito näkyy koulumaailmassa puolestaan sosiaalisena rohkeutena ja ryhmätyötaitoina.
Haaveena tehdä urheilusta ammatti
Tuleva vuosi on jännittävä yhdeksäsluokkalaiselle Huhtiselle, sillä toisen asteen yhteishaku alkaa jo muutaman kuukauden kuluttua helmikuussa. Huhtisen tavoitteena on hioa yläkoulun päättötodistus sellaiseksi, että hän voi itse olla siihen tyytyväinen. Huhtinen haaveilee lukio-opinnoista ja Kerttulin lukion urheilulinja onkin, ainakin tällä hetkellä hyvin potentiaalinen hakuvaihtoehto. Tärkeintä hänelle on kuitenkin se, että tuleva opinahjo olisi sellainen, minkä kokee omakseen ja viihtyy siellä itse hyvin. Urheilun puolella Huhtinen haluaa edetä yhä korkeammalle tasolle sekä päästä näyttämään omat taitonsa ja potentiaalinsa, ennen kaikkea päälajinsa jalkapallon puolella. Kaukaisempana tulevaisuuden haaveena on tehdä urheilusta ammatti.
Oman lajin uudelleen löytäminen ja joukkuelajien yhteinen pyrkimys
Yhdeksäsluokkalaiset Saaga Volkova ja Enni Kuisma opiskelevat Huhtisen tavoin viimeistä vuottaan Vasaramäen yläkoulussa. Volkova luistelee Skating Club Turussa ja Kuisma pelaa salibandya FCB Turussa. Volkova harrasti nuorempana luistelun lisäksi myös rytmistä voimistelua. Hän joutui kuitenkin aikataulullisista haasteista johtuen jo alakouluikäisenä valitsemaan kahden lajin väliltä vain toisen, mitä jatkaisi. Volkova päätyi jatkamaan rytmistä voimistelua ja se olikin hänen päälajinsa muutaman vuoden ajan. Luistelu ei poistunut Volkovan elämästä kuitenkaan täysin, sillä hän kävi usein vapaa-ajallaan luistelemassa luonnonjääkentillä. Sen myötä hän myös ymmärsi, että halusi palata luistelun pariin. Viidennellä luokalla Volkova vaihtoi päälajiaan, kun hän aloitti luistelun uudelleen.
Enni Kuisma ehti kokeilla ennen oman lajinsa, salibandyn löytymistä useita eri lajeja ja liikunnan muotoja. Salibandyn löydyttyä oli lopulta kuitenkin selvää, että hän aikoisi panostaa juuri kyseiseen lajiin. Salibandy on monipuolinen laji ja opettanut Kuismalle paljon. Erityisesti hän arvostaa kuitenkin sitä, kuinka paljon hän on joukkuelajin myötä saanut oppia ryhmässä työskentelemisen taitoa. Joukkuelajissa urheilija ei voi ajatella ainoastaan itseään ja omaa menestystään, vaan pyrkimyksenä on kehittää koko joukkuetta ja kaikkien on tehtävä sen eteen töitä yhdessä, Kuisma summaa.
Itsereflektointi on olennainen osa urheilijan taitoja
Volkova kokee oppineensa lajinsa myötä enne kaikkea nopeaa ongelmanratkaisukykyä ja paineen alla työskentelyn taitoa. Kilpailutilanteessa jokin osa koreografiasta saattaa epäonnistua ja urheilijan on osattava korjata tilanne sekä jatkaa koreografia sujuvasti loppuun. Volkova seuraa urheilijana kehittymistään tarkasti ja hänen mielestään onkin tärkeää osata reflektoida omaa edistymistään, jotta voi tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Ryhmätyöskentelytaidon lisäksi ja siihen liittyen Kuisma nostaa puolestaan esiin vastuullisuuden liittyen urheilijan arkeen. Kun urheilijoiden tavoite on yhteinen, eikä keskity ainoastaan yksilöihin, on jokaisella joukkueen jäsenellä myös erityinen vastuu saapua harjoituksiin ja muihin kokoontumisiin säntillisesti muiden aikaa kunnioittaen. Lisäksi Kuisman mielestä hän pystyy harjoitellessaan kohdentamaan huomionsa juuri niihin itselle olennaisimpiin asioihin, joiden myötä hänellä on mahdollisuus ymmärtää omat epämukavuusalueensa ja kehittää itseään urheilijana.
Tulevaisuus avoinna
Sekä Volkova että Kuisma kokevat molemmat olevansa tunnollisia opiskelijoita. He opiskelevat ahkerasti, jotta voivat olla itse tyytyväisiä omaan koulumenestykseensä. Lukuvuoden edetessä toisen asteen yhteishaku lähestyy ja molempien yhdeksäsluokkalaisten toive lukio-opinnoista tulee ajankohtaisemmaksi. Yhteishaun hakukohteita pyöritellään päässä jatkuvasti. Onneksi vielä on aikaa miettiä, mikä lopullinen hakujärjestys tulee olemaan.
Urheilun saralla Kuisma pyrkii keskittymään jokaiseen kauteen kerrallaan ja sen mukana tuleviin kehityskohteisiin sekä tavoitteisiin, joihin hän haluaa aina kyseisellä kaudella panostaa. Salibandysta on muodostunut merkittävä osa Kuisman elämää ja päivittäistä arkea. Hän toivookin lajin säilyvän osana arkeaan läpi elämän.
Volkova on tällä hetkellä nuorten maajoukkueessa ja toivoo pääsevänsä aikuisten maajoukkueeseen muutamien vuosien kuluttua. Suurimmissa haaveissaan Volkova unelmoi suurien kansainvälisten arvokisojen jäistä, mutta keskittyy silti tällä hetkellä jokaiseen kauteen kerrallaan.
Haku Turun seudun urheilu- ja liikuntapainotteisiin yläkouluihin päättyy Raisiossa 20.12.204 ja Turussa, Kaarinassa sekä Naantalissa 9.1.2025. Lue lisää hakemisesta verkkosivuiltamme, osiosta Yläkouluhaku.