Turun Seudun Urheiluakatemia juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024! Nostamme vuoden aikana esiin Turun Seudun Urheiluakatemian 20-vuotisen taipaleen tapahtumia sekä sen syntyyn ja toimintaan vaikuttaneita henkilöitä; kuten taustatoimijoita, valmentajia ja ennen kaikkea urheilijoita. Tällä kertaa esittelyssä on ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen.
Hannu Immosen matka osaksi urheiluakatemiatoimintaa
Eletään vuotta 2006 kun Hannu Immonen aloittaa virkansa tekniikan alan koulutuspäällikkönä Peltolan koulutalossa. Arki pyörii ja vuodet vierivät joutuisasti, kuitenkin yksi asia nousee toistuvasti koulutalon henkilökunnan keskusteluihin. Aktiivisesti ja tavoitteellisesti urheilevilla opiskelijoilla tuntuu olevan hankaluuksia opintojen ja urheilun yhdistämisessä. Turun Seudun Urheiluakatemian toiminta on ollut käynnissä jo useamman vuoden ja ammattiin opiskelevilla urheilijoilla sen myötä mahdollisuus yhdistää urheilu-ura ja opinnot. Immonen kokee kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen puolella käytännön kaksoisuraa koskevissa järjestelyissä on vielä kehittämisen varaa. Vuosien mittaan vuoropuhelu Turun ammatti-instituutin ja silloisen Aurajoen urheilulukion välillä tiivistyy.
Tänä päivänä Hannu Immonen työskentelee ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtajana Turun ammatti-instituutissa sekä edustaa urheiluakatemian ohjausryhmässä puheenjohtajan roolissa. Aikaisemmin ohjausryhmä on kulkenut nimikkeellä johtoryhmä. Joitakin vuosia sitten nimi muuttui ohjausryhmäksi, minkä myötä toiminta tiivistyi ja hioutui nykyiseen muotoonsa.
Vaikka Immonen ei työnsä puolesta olekaan seuraamassa urheiluakatemian toimintaa jokapäiväisen arjen tasolla, hän kokee urheiluakatemiatoiminnan kehittyneen vuosi vuodelta ammattimaisempaan suuntaan. Immosen mukaan toiminta on muodostunut yhä selkeämmäksi kokonaisuudeksi, jossa toimijat, tavoitteet ja prosessit on kuvattuina selkeästi aina yläkoulutoiminnasta korkea-asteelle. Päivittäisessä opetus- ja valmennustyössä yhteistyö on hioutunut entistä soljuvammaksi, keskiössä urheilija ja hänen arkensa sujuvoittaminen.
Liikunnan merkitys Turun kaupungille
Turun kaupunki on pyrkinyt kehittämään toiminnassaan liikunnan merkitystä, mikä näkyy muun muassa liikuntaolosuhteiden ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisenä. Ennen kaikkea lasten ja nuorten hyvinvointi puhututtaa ja heitä pyritäänkin ohjaamaan liikunnan pariin entistä enemmän. Tätä varten Turun kaupunki on kehittänyt lasten ja nuorten hyvinvointiverkoston, LaNu:n, jonka tavoitteena on nostaa esiin liikunnan merkitystä hyvinvoinnin kannalta.
Vuonna 2025 Turku ottaa myös ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä lapsille ja nuorille tarkoitetun liikunta-avustuksen, minkä tavoitteena on puolestaan ohjata 7–19-vuotiaita tehokkaammin liikuntaharrastuksen pariin ja tehdä harrastamisesta saavutettavampaa. Tällaiset liikuntaan liittyvät projektit koskevat toki kaikkia kaupunkilaisia, mutta niillä on lopulta yhteys myös urheiluakatemiatoimintaan. Liikuntaharrastamisen ja seuratoiminnan kehittyessä saadaan ajan kuluessa uusia nuoria myös osaksi urheiluakatemiatoimintaa.
Turun ammatti-instituutti ja kaksoisura
Turussa toisella asteella sekä Kerttulin lukiolle että Turun ammatti-instituutille on molemmille myönnetty urheilun erityisen tehtävän oppilaitoksen titteli, mikä velvoittaa molemmat oppilaitokset huolehtimaan kaksoisuratyön kokonaisuudesta. Ammatti-instituutin puolella kaksoisuramalli tuo mukanaan hieman enemmän haasteita, verrattuna lukiokoulutukseen.
Eri alojen kirjo on mittava ammatti-instituutin sisällä ja urheilijat voivat edustaa mitä tahansa näiden alojen opiskelijoista, jolloin urheiluakatemian urheilijoiden ryhmät koostuvat hyvinkin hajanaisesti eri aloilta. Ammattiopinnot sisältävät myös erityisen paljon läsnäoloa vaativaa opetusta sekä pakollisia harjoittelujaksoja. Tämä luo erityisiä haasteita esimerkiksi urheiluharjoitusten ja harjoitusleirien yhdistämisessä opintoihin. Yhtenä mahdollisuutena taklata tätä haastetta Immonen näkee ammatti-instituutin työelämäkumppanuuksien kehittämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä sellaisten yrityksien ja toimijoiden kanssa, jotka haluavat lähtökohtaisesti tukea urheilijan arkea ja kaksoisuraa. Vaikka ammattiopinnot sisältävätkin omat erityiset haasteensa kaksoisuran suhteen, haluaa Turun ammatti-instituutti pitää vaihtoehdon avoinna ja tarjota kaksoisuramallia opiskelijoilleen.
Ammatti-instituutin tulevaisuusnäkymät
Turun ammatti-instituuttia odottavat uudet tuulet, kun sen kauan kaavailtu Taito-kampus alkaa rakentumaan Itäharjulle. Uudistuksen myötä ammatti-instituutti saa käyttöönsä uusia ja monipuolisempia toimi- sekä opetustiloja, mitkä mahdollistavat entistä laadukkaamman opetustoiminnan ja eri alojen opetuksen keskittymisen tiiviimmin samaan paikkaan. Uusi Taito-kampus rakentuu Turun Tiedepuisto -kärkihankkeen alueelle, jonka pyrkimyksenä on muun muassa lisätä oppilaitosten keskinäistä verkostoitumista, mutta myös rakentaa yhteyksiä työelämään. Taito-kampus voi tuoda mukanaan myös uusia mahdollisuuksia urheiluakatemiatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle.
Urheiluakatemiatoiminnan merkitys ja sen mittarit
Immosen mielestä urheiluakatemiatoiminnan onnistumisen mittaamisessa keskeisessä osassa on ennen kaikkea urheilija, jonka tyytyväisyyden kautta asiaa tulee tarkastella. Toki urheilijan kehitys omassa lajissa, opintojen ja urheilun yhdistämisen onnistuminen sekä urheilumenestys mittaavat jo itsessään toiminnan onnistumista. Toisaalta kaikista ei tule huippu-urheilijoita, vaan moni akatemiaurheilija sijoittuu myöhemmässä elämässä aivan muihin tehtäviin ja eri aloille. Immonen kokee, että kaksoisuramalli tarjoaa kuitenkin sitä suorittaville opiskelijoille elämän mittaisia oppeja ja erityisiä valmiuksia työelämään alasta riippumatta.