Turun Seudun Urheiluakatemia juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024! Vuoden aikana tavoitteenamme on nostaa esille Turun Seudun Urheiluakatemian 20-vuotisen taipaleen tapahtumia, syntyyn ja toimintaan vaikuttaneita ihmisiä; taustahenkilöitä, valmentajia ja ennen kaikkea urheilijoita.
Turun Seudun Urheiluakatemian historia
Turun Seudun Urheiluakatemian historia juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, jolloin Suomeen synnytettiin valtakunnallinen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä urheilulukiojärjestelmä. Valtakunnallisesti opetusministeriön myöntämä urheilun erityisen tehtävän oppilaitostoiminta käynnistyi kokeiluna vuonna 1986 kuudella eri paikkakunnalla Suomessa. Keväällä 1990 kokeilua laajennettiin, jolloin myös Aurajoen lukio Turusta sai ministeriön myöntämän urheilun erityisen tehtävän kokeiluluvan. Vuoden 1994 huhtikuussa opetusministeriö vakinaisti kokeilussa olleet 12 urheilulukiota ja antoi niille erityisen tehtävän statuksen. Näin myös Turussa, Aurajoen lukiossa, käynnistyi urheilun erityinen tehtävä.
Urheilulukioiden syntymisen vanavedessä myös ammatillisen koulutuksen urheilijakoulutusohjelma alkoi edetä 1990-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi myöntää erillistä määrärahaa ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettavaan urheilijakoulutusohjelmaan. 1990-luvun loppuun tultaessa toiminta vakiinnutti paikkansa osana ammatillisen koulutuksen urheilijakoulutusjärjestelmää. Turussa toiminnasta vastasi silloin, kuten vielä nykyäänkin, Turun ammatti-instituutti.
Turun Seudun Urheiluakatemia syntyi tarpeeseen toisen asteen urheiluoppilaitosten jatkumoksi. Kansallisesti urheiluakatemiajärjestelmä sai alkunsa Oulusta vuonna 1999, jossa urheilulukion liikunnan lehtori Risto Keskitalo kollegoineen käynnisti Osaavan Oulun Urheilukoulu -hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea eri oppilaitoksissa opiskelevia urheilijoita, ei pelkästään urheilulukiossa opiskelevia urheilijoita. Toisen asteen urheilijakoulutus oli mallillaan aiemmin syntyneiden urheiluoppilaitosten myötä, mutta korkeakouluihin siirryttäessä urheilijat jäivät asioiden kanssa yksin. Oulussa nimi muutettiin Oulunseutu Urheiluakatemiaksi silloisen Oulun kaupungin liikuntajohtaja Seppo Kankaan ehdotuksesta vuonna 2001. Urheiluakatemian toimintaidea laajeni nopeasti ja ensimmäiset urheiluakatemiat syntyivätkin Oulun lisäksi Jyväskylään ja Poriin.
Turun Seudun Urheiluakatemian valmistelu ja toimeenpanosuunnitelma vuosituhannen alussa
Turun Seudun Urheiluakatemian valmistelu aloitettiin vuonna 2001 Aurajoen lukion rehtorin Mauri Revon toimesta. Hänen johdollaan laadittiin ensimmäinen suunnitelmaluonnos ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Mauri Repo kuoli äkillisesti toukokuussa 2002. Hänen tilalleen nimitettiin Aurajoen lukion rehtoriksi Airi Partio.
Syyskuussa 2002 Turun kaupungin opetustoimen johtaja Turkka Hietanen kutsui Aurajoen lukion rehtori Airi Partion ja apulaisrehtori Ulla Koirasen neuvottelemaan urheiluakatemiahankkeen jatkamisesta. Ulla Koiranen määrättiin selvittämään akatemiahanketta eteenpäin, apunaan valmennuksen lehtori Hannu Rautala.
Urheiluakatemiahanke eteni yhteisellä kokouksella 24.10.2002, jossa olivat mukana Turun kaupungin opetustoimi, Turun ammattikorkeakoulu, Turun Ammatti-instituutti, Suomen Olympiakomitea, Katedralskolan i Åbo ja Aurajoen urheilulukio. Kokouksessa päätettiin jatkaa akatemiahankkeen kehittämistä ja keskusteltiin yleisistä periaatteista urheiluakatemian sisällä. Aurajoen urheilulukio valittiin urheiluakatemian koordinaatiokouluksi. Kokouksessa valittiin työryhmä: Tommy Lindholm (AMK) Harri Jalava (Turun ammatti instituutti) Kimmo Vyyryläinen (Aurajoen lukio), Hannu Rautala ja Ulla Koiranen.
Turun Seudun Urheiluakatemian puolesta Aurajoen urheilulukio päätti osallistua EKO-hankkeeseen (Eurooppalainen kilpaurheilija opiskelijana -hanke). Hankeen vetovastuussa oli Oulunseutu Urheiluakatemia.
Urheiluakatemian aikataulusta päätettiin yhteistyötahojen ja Turun kaupungin kouluviraston kanssa niin, että Turun Seudun Urheiluakatemia pyrittäisiin aloittamaan syksyllä 2004. Sovittiin myös, että elokuun 2003 alusta lähtien Aurajoen lukion rehtori toimisi Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaattorina. Huhtikuussa 2003 haettiin Aurajoen lukiolle rehtoria ja Turun Seudun Urheiluakatemialle koordinaattoria. Tehtävään valikoitui nykyinen Turun kaupungin liikuntajohtaja Markus Kalmari.
Turun Seudun Urheiluakatemian varsinainen perustamiskokous pidettiin 24.5.2004 Veritas Stadionin ravintolassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi rehtori Markus Kalmari ja sihteerinä nykyinen urheiluakatemian salibandyn nuorten olympiavalmentaja Atte Juuti. Ensivaiheessa urheiluakatemialla ei ollut omaa taloutta vaan toimintaa toteutettiin yhteistyöverkostona. Turun Seudun Urheiluakatemian käynnistämiseen Turun kaupungin opetustoimi myönsi 10 000 €. Kuluilla katettiin kotisivujen perustaminen, tiedotusmateriaalin painatus ja konsultaatiot eri asiantuntijatahoilta.
Turun Seudun Urheiluakatemian vahvistuminen
Uuden valitun Aurajoen lukion rehtorin ja urheiluakatemian koordinaattori Markus Kalmarin toimesta asiat alkoivat edetä suunnittelutyöstä arjen toteutukseen. Myöhemmin vuonna 2005 urheiluakatemiaa täydennettiin valmennuksenkoordinaattorilla, jonka tehtävänä oli koordinoida urheilijoiden urheilun ja opiskelun yhdistämistä sekä valmennustoimintaa. Koordinaattorin tehtävää hoiti aluksi uintivalmentaja ja Aurajoen lukion liikunnanlehtori Jaani Virtanen. Vuonna 2007 elokuussa tehtävään valittiin nykyinen urheiluakatemian toiminnanjohtaja Mika Korpela.
Urheiluakatemia eteni merkittävin askelin Kalmarin johtaessa toimintaa. Kalmarin aloitteesta Turun seudulla onnistuttiin urheiluakatemian seudullisessa rahoitusmallissa vuonna 2012, jossa Turun kaupunki ja lähiseutujen kunnat lähtivät mukaan toiminnan rahoittamiseen. Uusi seudullinen rahoitusmalli oli esittelyvaiheessa kytketty aluejärjestön ylläpitämään Rajattomasti liikuntaa -hankkeeseen, jossa niin ikään seudun kunnat yhteisesti rahoittivat alueen liikuntatoimintaa. Rahoitusmalli toimii edelleen ja mukana ovat Turun kaupungin lisäksi Kaarinan kaupunki, Liedon kaupunki, Maskun kunta, Naantalin kaupunki, Paimion kaupunki, Raision kaupunki ja Ruskon kunta.
Kansallisen ja paikallisen rahoituksen vahvistuminen mahdollisti aikaisemmin oto-valmentajien sijaan päätoimisten valmentajien palkkaamisen. Päätoimisilla valmentajilla pyrittiin nostamaan valmennustoiminnan laatua ja mahdollistamaan kokonaisvaltaista valmennusta, joka huomioi urheilijan opiskelun ja muun siviilielämän luomat haasteet. Lisäksi tavoitteena oli osaltaan edistää ammattivalmentajien ammattikunnan kehittymistä ja luoda työmahdollisuuksia ammattivalmentajille.
Kalmari valittiin Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön urheiluakatemian ohjelman johtajaksi vuonna 2013. Samaan aikaan Turussa Aurajoen lukio ja Kupittaan lukio yhdistyivät Kerttulin lukioksi. Aurajoen urheilulukio jäi historiaan ja Turussa urheilulukio oli jatkossa Kerttulin urheilulukio. Kalmarin siirryttyä toisiin tehtäviin, rehtoriksi Kerttulin lukioon valittiin Tapio Laine. Urheiluakatemiatoiminnan vetovastuu jäi koordinaattori Korpelan työtehtäväksi. Koordinaattorinimike muuttui matkan varrella huippu-urheilukoordinaattoriksi ja lopulta toiminnanjohtajaksi.
Urheiluakatemioiden vahvistuminen valtakunnallisesti merkittäviksi urheilutoimijoiksi
Kansallisesti urheiluakatemioiden kehitys ajoittuu 2000-luvun alkuun. Urheiluakatemiat syntyivät paikallisista lähtökohdista alueiden ja kaupunkien erilaisuudet huomioiden. Turussa luonnollinen tapa oli kytkeä urheiluakatemiatoiminta tiiviiksi osaksi kaupungin toimintaa, toisen asteen urheiluoppilaitosten hallinnoimaksi. Toisaalla urheiluakatemiat kiinnittyivät osaksi urheiluopistojen toimintaa, joillain paikkakunnilla toiminta muuttui säätiöpohjaiseksi. Joissakin paikoissa urheiluakatemiat jäivät osaksi liikunnan aluejärjestön toimintaa.
Alkuvaiheessa urheiluakatemioiden toimintaa ylläpidettiin paikallisilla resursseilla. Suomen Olympiakomiteaa ehdotettiin ottamaan kansallinen koordinointivastuu urheiluakatemioista ja ensimmäinen toimintasuunnitelma valmistuikin 2007–2008 aikana urheiluakatemiaverkoston yhteistyöllä silloisen Olympiakomitean kehityspäällikkö Asko Härkösen johdolla.
Ensimmäinen kansallinen Olympiakomitean toteuttama urheiluakatemioiden auditointi tehtiin vuonna 2008, jolloin urheiluakatemioiden tuli täyttää vaaditut kriteerit valtakunnallisen urheiluakatemiastatuksen saamiseksi. Turku suoriutui auditointiprosessista ja Turun Seudun Urheiluakatemialle myönnettiin valtakunnallinen urheiluakatemiastatus.
Urheiluakatemioiden ja Olympiakomitean esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi valtakunnallisille urheiluakatemioille erillismäärärahaa ensimmäisen kerran vuonna 2009. Urheiluakatemioille myönnettiin yhteensä 150 000 €, josta Suomen Olympiakomitean ohjaamana Turun Seudun Urheiluakatemian osuus oli 15 000 €. Vuonna 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tuen määrä valtakunnallisesti oli 4 285 000 € josta Turun Seudun Urheiluakatemian osuus oli 310 000 €.
Nuorten olympiavalmentajat
Urheiluakatemioiden vahvistumista kansallisesti merkittäviksi urheilutoimijoiksi tuki vuonna 2006 käynnistetty Nuorten Olympiavalmentaja -projekti, jossa nuorten lahjakkuuksien valmentautumisen tukemiseksi käynnistettiin päätoimisten Nuorten olympiavalmentajien (NOV) palkkausprosessi, jolle asetettiin kaksi päätavoitetta: varmistaa valmentajalle mahdollisuus päivittäiseen ja pitkäjänteiseen valmennustyöhön nuorten lahjakkaiden urheilijoiden kehittämiseksi ja parantaa valmentajien asemaa suomalaisessa urheiluvalmennusjärjestelmässä (asianmukaiset toimintaedellytykset ja kohtuullinen palkkataso). Nuorten Olympiavalmentajaprosessin pääarkkitehtinä toimi Suomen Olympiakomitean kehityspäällikkö Asko Härkönen. Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana silloin toiminut Roger Talermo ymmärsi tarpeen ja tuki vahvasti Härkösen ehdottamia kehittämistoimenpiteitä.
Nuorten olympiavalmentajien työnantajina toimivat pääosin lajiliitot, mutta myös urheiluakatemiat, urheiluseurat ja -opistot sekä kaupungit/kunnat. Lajiliittojen, Suomen Olympiakomitean ja toimintaympäristöjen yhteistyösopimuksen turvin saatiin päätoimisia valmentajatehtäviä, joista osa kiinnittyi tiiviisti urheiluakatemioiden toimintaympäristöihin. Turun Seudun Urheiluakatemian ensimmäinen Nuorten olympiavalmentaja oli suunnistusvalmentaja Markus Lindeqvist. Vuosien varrella nuorten olympiavalmentajien määrä on kasvanut ja vuonna 2024 Turun Seudun Urheiluakatemiassa toimii 10 Nuorten olympiavalmentajaa.
Huippu-urheilun muutostyö
Stefan Wallinin kulttuuri- ja urheiluministerikaudella käynnistettiin huippu-urheilun muutostyö vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Huippu-urheilun muutosta kaivattiin heikentyneen kansainvälisen menestyksen vuoksi. Huippu-urheilun muutostyön esivalmistelujen jälkeen Suomen Olympiakomitea asetti kesällä 2010 toimikunnan edistämään ja uudistamaan suomalaista huippu-urheilua. Muutostyöryhmä toimi kaksi vuotta, jonka työn tuloksena syntyi Sanoista teoiksi – ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi -raportti (2012). Raportissa kuvataan yhteinen visio, toimintamalli, rakenne ja strategiset ohjelmat suomalaisen huippu-urheilun (sis. vammaishuippu-urheilu) kehittämiseksi. Muutosryhmän työtä laajennettiin väliraportin jälkeen myös jalkautuksen ja verkostoyhteistyön käynnistykseen.
Muutostyöryhmää kritisoitiin sekä itse prosessista että loppuraportin johtopäätöksistä. Kritiikistä huolimatta muutostyöryhmä raportteineen toi urheilun toimijoita toisiaan lähemmäksi yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen taakse. Suomalaisessa urheilussa käynnistyi uusi vaihe ja muutoksia lähdettiin edistämään. Urheiluakatemioiden tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa oli, että muutostyöryhmän ehdotuksesta valittiin kolme huippu-urheilun strategista painopistettä: huippuvaiheen ohjelma, osaamisohjelma ja urheiluakatemiaohjelma. Urheiluakatemioiden valinta yhdeksi strategiseksi painopisteeksi vahvisti urheiluakatemioiden asemaa, roolia ja rahoitusta merkittävästi.
Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö linjasi vuonna 2018 silloisen huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäen johtamana suomalaisen urheilun toimintaympäristöt valtakunnallisiin-, alueellisiin- ja kasvattajaurheiluakatemioihin. Turun Seudun Urheiluakatemia valikoitui valtakunnalliseksi urheiluakatemiaksi urheilijoiden ja lajiliittokumppaneiden määrän sekä laadukkaan toiminnan vuoksi. Suomen Olympiakomitean hallitus hyväksyi ja virallisti valinnat helmikuussa 2019.
Turun Seudun Urheiluakatemia – yhteistyöverkosto
Turun Seudun Urheiluakatemia on ennen kaikkea yhteistyöverkosto. Verkostossa mukana ovat toimijat, jotka toimivat kilpa- ja huippu-urheilijan edistämisen asialla. Urheilija on urheiluakatemiassa kaiken keskiössä. Toiminta kohdistetaan suoraan urheilijan arkeen erilaisin toimenpitein valmennuksesta asiantuntijatoimintaan. Turun Seudun Urheiluakatemian yhteistyökumppaneina toimivat urheilun kansalliset lajiliitot ja alueen kilpa- ja huippu-urheiluseurat. Urheiluakatemian onnistuneena lopputuloksena ovat hyvinvoivat, sivistyneet ihmiset sekä urheilullisesti kansainväliseen menestykseen aikuisten arvokisoissa yltäneet urheilijat.
Turun Seudun Urheiluakatemian hallinnollinen kotipesä on Turun kaupungin kasvatus- ja opetuksen palvelukokonaisuudessa ja toimintaa toteuttavana tahona on Kerttulin urheilulukio. Toiminta julkishallinnollisena toimijana haastaa ajoittain toimintaa, toisaalta toimiminen tiiviisti integroituneena osaksi oppilaitoksia mahdollistaa erityisen hyvin urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen. Vuonna 2007 urheiluakatemiaan perustettiin yhteistyöryhmä ja ensimmäinen kokous pidettiin 27.3.2007. Silloisen kokouksen esityslistan kohdassa ”eri toimijoiden puheenvuorot” Vasaramäen yläkoulun rehtori Jyrki Välimäki esitteli Vasaramäen alakoulussa alkavaa liikuntalinjaa. Korpela esitteli lyhyesti yläkoulutoiminnan perusperiaatteita syksyllä 2007 alkavalle yläkoulujen liikuntaluokkatoiminnalle. Yhteistyöryhmänimike muuttui matkan varrella johtoryhmäksi ja siitä ohjausryhmäksi, joka vuonna 2024 koostuu Turun kaupungin virkamiehistä ja keskeisistä sidosryhmistä mm. Olympiakomitean edustajasta. Pitkäaikainen urheiluakatemian ohjausryhmän puheenjohtaja, lukiokoulutuksen tulosaluejohtaja Esko Heikkonen eläköityi vuonna 2022. Uutena puheenjohtajana aloitti ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen.
Turun Seudun Urheiluakatemia on kasvanut 20 vuodessa 25 päätoimisen urheilun ammattilaisen työnantajaksi. Urheiluakatemia tavoittaa säännöllisesti alueen noin 80 päätoimista, sivutoimista tai oto-valmentajaa, ja toimii tiiviissä yhteistyössä alueen seurojen kanssa. Oppilaitosverkosto käsittää seudullisesti urheilu- ja liikuntapainotteiset yläkoulut, alueen toisen asteen urheiluoppilaitokset sekä korkeakoulut. Urheiluakatemia palvelee vuonna 2024 yli 1200 urheilijaa yläkouluikäisestä nuoresta, urheilu-uraa aloittelevasta urheilijasta aina kansavälisen tason ammattiurheilijaan.
Kilpa- ja huippu-urheilun toimintaympäristössä menestys ja kehittyminen ovat eteenpäin puskeva voima ja yksi onnistumisen mittaamisen väline. Osa urheiluakatemian DNA:ta on kilpaileminen ja urheilussa menestyminen. Urheilussa menestymisen lisäksi urheiluakatemialla on myös muita, laajempia yhteiskuntaa palvelevia tavoitteita. Turun Seudun Urheiluakatemia tekee päivittäin urheilun vastuullisuustyötä huolehtimalla urheilijoista kokonaisvaltaisesti. Urheilijan jokapäiväisen arjen tulee olla tasapainoista ja kokonaiskuormittavuudeltaan hallittavaa. Tämä on urheiluakatemian perustehtävä, jota totutetaan yhteistyössä urheiluakatemiavalmentajien, seuravalmentajien, oppilaitosten opinto-ohjaajien ja muun henkilökunnan kanssa.
Huippu-urheilu-unelma elää jokaisessa urheilijassa, mutta todellisuudessa vain ani harva yltää siihen unelmaan. Tällöin siviiliuran, koulutuksen teemaa ja toteutusta urheilu-uran rinnalla on vastuullista ylläpitää. Luonnollisesti kansaväliselle tasolle yltäneiden urheilijoiden elämässä on vaiheita, jolloin urheilutuloksen metsästäminen täyttää käytettävissä olevan ajan ja resurssin. Silloin on urheilun aika. Taustalla urheilijoilla on kuitenkin hyvä olla ajatus ja ymmärrys siitä, että urheilu-uran jälkeen on edessä vielä toinen työura.
Turun Seudun Urheiluakatemia tekee urheilijoiden ja lajien tukemisen lisäksi urheilijakoulutusta. Urheilijaksi kasvu ja kehittyminen edellyttää lajitaitojen ja -ominaisuuksien lisäksi urheilua tukevia elämän taitoja. Urheilussa menestyminen edellyttää toki geneettisiä lajiin soveltuvia ominaisuuksia, mutta menestyminen edellyttää myös osaamista ja ymmärrystä urheilijana olemisesta ja huipun todellisesta tavoittelusta. Ravinto-lepo-harjoittelukolmion ymmärtäminen ovat muun muassa perustason asioita ja lähtökohtia menestyä kansainvälisellä tasolla. Urheiluakatemiassa urheilijaksi kasvun teemoja käsittelemme eri ikäisten ja tasoisten urheilijoiden kanssa säännöllisesti.
Turun Seudun Urheiluakatemia haluaa osaltaan vaikuttaa suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun kulttuuriin ja kehittymiseen. On osattava elää ajassa ja pyrittävä löytämään paras mahdollinen tapa toteuttaa ja tuottaa urheilua vallitsevassa yhteiskunnan toimintakulttuurissa, normeissa ja säännöissä, jotta Suomen lippu liehuisi jatkossa nykyistä useammin arvokisojen korkeimmalla paikalla.
Parhaimmillaan urheilu on erinomainen ihmiseksi kasvun ja kehittymisen ympäristö. Urheilun kautta opittu ja hankittu pääoma, kuten muun muassa yhteistyötaidot, sitoutuminen ja suunnitelmallisuus ovat taitoja, joita nykypäivän työelämä edellyttää jokaiselta tekijältä. Urheiluakatemiapolun käyneet urheilijat ovat arvokkaita työelämän toimijoita, joiden työelämätaidot ovat hioutuneet hyviksi urheilu-uran mahdollistamana