Alppihiihto on rinnelaji, jossa kilpaillaan laskemalla suksilla lumista mäkeä alas. Se on talviurheilua ja siinä kilpaillaan viidessä eri lajissa, joita ovat pujottelu, suurpujottelu, supersuurpujottelu, syöksylasku sekä alppiyhdistetty.
19-vuotias Silja Koskinen on abiturientti Kerttulin lukiossa. Lisäksi Koskinen kuuluu Suomen alppihiihdon C-maajoukkueeseen. Lukio-opiskelun ja paljon matkustelua vaativan lajin yhdistäminen ei ole kaikista helpoin tehtävä. Lukion urheilulinjalla opiskeleminen, opettajien ymmärtäväisyys ja hyvä koulumenestys ovat kuitenkin mahdollistaneet Koskiselle näiden kahden yhdistelmän.
Koskisen tie alppihiihdon pariin alkoi jo hyvin nuorena. Hänen perheensä on aina pitänyt laskettelusta, joten hänkin pääsi laskettelurinteeseen alle kolmevuotiaana. Varsinaisen alppihiihdon harrastamisen hän aloitti kuusivuotiaana, jolloin alkoi myös lajissa kilpaileminen.
Koskinen suorittaa lukiota jo kolmatta vuotta, omien sanojensa mukaan ”kirjekurssina”. Alppihiihdon harjoitteluolosuhteet sijoittuvat yleensä jäätiköille, mikä tarkoittaa useita harjoitteluleirejä ja paljon poissaoloja koulusta. Järjestely on toiminut hyvin Koskisen tapauksessa, mutta onnistuakseen se vaatii kykyä opiskella vaikeitakin kurssisisältöjä itsenäisesti.
Koskinen ei koe erityisiä haasteita opintojen ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisessä. Hän kuitenkin tunnistaa, että saadakseen suorittaa lukio-opinnot näinkin itsenäisesti, tulee kurssiarvosanojen saavuttaa vaadittu taso. Siten hän osoittaa aidosti oppineensa kurssien sisällöt.
Opettajat lähettävät tehtävät Koskiselle kurssien alettua. Hänen tulee palauttaa ne heille koeviikkoon mennessä. Joskus tehtävät saattavat kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia, kun harjoitteluleiriltä palatessa niitä onkin vielä vino pino tekemättä ja koeviikkoon aikaa vain hetki.
Korkeakouluopintojen suhteen Koskisella ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Hän pyrkii valmistumaan lukiosta hyvillä arvosanoilla, mikä mahdollistaa hakemisen usealle eri alalle opiskelemaan. Ennen jatko-opintoja Koskinen haluaa kuitenkin panostaa nimenomaan urheilu-uraansa.
Tulevalla kaudella Koskinen haluaa keskittyä harjoittelussaan ennen kaikkea tekniikan hiomiseen. Jatkuva sairastelu on haitannut mennyttä kautta huomattavasti, joten hän toivoo myös siihen muutosta. Koskinen toivoo myös pääsevänsä kilpailemaan alppihiihdon maailmancupiin ja Eurooppa-cupiin sekä mahdollisesti nousevansa ylemmän tason maajoukkueeseen. Kauempana tulevaisuudessa ja Koskisen haaveissa häämöttävät myös maailmanmestaruuskilpailut ja olympialaiset.
Alppihiihto on laji, joka vaatii monipuolista osaamista. Tekniikan, voimatasojen ja peruskunnon tulee olla kunnossa, mikäli haluaa pärjätä lajissa. Alppihiihtäjän tulee olla moniosaaja, eikä Koskinen pysty nimeämään alppihiihtäjälle yhtä tiettyä fyysistä ominaisuutta ylitse muiden.
Fyysisten taitojen lisäksi laji vaatii ennen kaikkea kykyä sietää kylmiä harjoitteluolosuhteita. Useiden tuntien harjoituksissa urheilijat joutuvat väistämättä kokemaan kylmyyden tunnetta. Kyky sietää kylmää ei Koskisen mukaan liity niinkään urheilijan fyysisiin ominaisuuksiin, vaan taitoon asennoitua hyytäviin lämpötiloihin oikealla asenteella.
Koskisen mukaan parasta lajissa ovat vauhti, joka saavuttaa parhaimmillaan jopa 120 kilometriä tunnissa sekä loputtomat mahdollisuudet hioa omia teknisiä taitojaan.